Itävallassa, matkalla ylöspäin.

Ei oo nettiin kauheesti ehtinyt, kun on ollut niin paljon nähtävää.

Sen jälkeen kun oltiin Gardalla muutama yö, nähtiin Sirmionessa parin päivän ajan kavereita ja käytiin kahden päivän sisään Firenzessä, Pisassa ja Sienassa, niin tuntu, että pari päivää ihan oikeeta lomaa ei ois huono idea.

Joten päätettiin Gardan kivisten rantojen sijaan etsiä hiekkarantaa Italiasta. Se löyty Caorlesta. Oltiin kolme yötä, ja oli kyl hauskaa ettei tarvinnu joka päivä purkaa telttaa. Päästiin myös viimeinkin mereen uimaan. Ja sain syödä italialaista jätskiä muutaman kerran. Ja pizzaa.

Tällastakin oli matkan varrella. Auton korjailua. Ei vissiin mikään iso ongelma, mut joku, mikä oli hyvä saada kuntoon. En siis ymmärrä kauheesti autoista, mut joku levy, joka suojaa moottoria oli vähän irti. Ja nyt se on taas irti muutaman päivän jälkeen siitä, kun se kiristettiin. Toivottavasti päästään saksan läpi.

Nyt ollaan Saltzburgissa. Käytiin nopskaan kaupungilla. Siellä oli tosin kaikki kiinni, kun on sunnuntai, mut oli siel silti jotain menoo, ulkoteatteria ja jotain konsertteja. Mä halusin vaan ostaa Mozartinkuulia.

Huomenna pitäis ehtii Berliiniin asti. Siellä pitäis olla yks päivä. Sit nopskaan Tanskan ja Ruotsin läpi. Torstai-iltana matkan kruunaa (semi)ruotsinristeily, eli siis viikkarilla Helsinkiin.

Suunnitelman siis vähän muuttu. Oli ensin tarkotus tulla Puolan ja Baltian kautta takas, mut ei oikein tiedetä et kauan Puolan tiet veis aikaa. Ja sitä nyt ei kauheesti oo noiden lomailupäivien jälkeen.

Tääl on muuten hullun kylmä, päiväl oli kai alle 20 astetta. Nyt varmaan kymmenen. Erotuttiin hieman tuola kaupungilla kun kaikilla oli farkut ja takit ja meillä perus Italiassa aamulla päälle laitetut hellevaatteet.

Mut bensa tääl on halpaa, 1,179.

Tänään Gardalle

Aateltiin käydä tässä aamulla jossain Swarovskin kristallimaailmassa, joka on täällä Innsbruckissa. Sit jatketaan Italiaan.

Ei hirveesti tiedetä, et mitä Gardalla kantsis tehdä tai nähdä, mut eiköhän siel selvii sit. Ainakin uimaan, taas vaihteeks. Kateltiin valmiiks jotain leirintäaluita silt suunnalta, näytti olevan kaks kertaa kalliimpia kun tähän mennessä on maksettu. Tää 25 euroo yöltä on kyl ollu kallein, halvin on tainnu olla Saksassa 16 euroo, ja se oli ihan siisti paikka jopa.

Kuolen ehkä kuumuuteen siel Italiassa. Varsinkin, kun tarkotus ois mennä käymään Firenzessä ja Pisassakin.

Innsbruckissa ollaan

Ja täällä näyttää tällaiselta. Alpit näkyy joka suunnalla. Hienoja maisemia.

Nyt on hieman hienompi leirintäalue kuin mitä on muut ollu tähän asti. 25 eurolla saa puhtaat vessat ja oman suihkukopin (itseasiassa oman kylpyhuoneen). Keittoaluekin on ihan siisti ja täältä voi ruokapöydän äärestä katsella alppimaisemia. Ja sähkö ja netti kuuluu hintaan, wuhuu! Saksassa joillain alueilla joutu maksaan kämäsistä suihkuista erikseen, samoin kun hellasta ja sähköstä ja netistä.

Ihan kiva, että täällä on viihtyisä tää keittiö, kun täällä sataa. Ja sade alkoi silloin, kun oltiin kaupungilla. Ja oltiin jätetty teltta kokoomatta loppuun asti, koska olin aatellut, että sit se ei ois niin kuuma illalla kun tullaan takas kaupungilta. Iskettiin siis pelkkä pohja littanana maahan kiinni. Pystytettiin vähän kiireellä loppuun muutama tunti sit vesisateessa. Nyt siellä on kuulemma sisällä meri.

Viime yönäkin satoi, ja oli ihan hullu ukkonen. Kun ensimmäinen salama näkyi, oltiin teltassa, ja luulin, että joku otti ulkona valokuvan. Sit kuulukin hullut äänitehosteen, ei ollu ihan kamerasta se välähdys. Pelotti vähän, ihme et sain nukuttua. Ja paras juttu oli se, että meidän teltta kesti sadetta! Jos siihen vain muistaa laittaa sen vedenkestävän päälliosan. Taas opittiin siis jotain.

Uimaankin päästiin, tollaseen pikku lammikkoon. Oon muuten oppinut uimaan tällä reissulla, uskallan siis uida nykyään niin syvälle, ettei yllä jalat pohjaan. Ennen se oli täys paniikkitilanne, jos vahingossa menin niin syvälle. Mut jee, uinti on nyt kivaa, kun tuntuu et oon pulskistunu tääl reissussa. Ootan kauhulla, et mikä on tilanne Italian jälkeen.

München

Tiistaina tultiin siis leirintäalueelle Müncheniin, olisko tän kaupunginosan/alueen nimi ollu Obermenzing. Haluttiin heti päästä uimaan, kun oppaan mukaan täs lähel piti olla uimapaikka. Vastaanotosta neuvottiinkin, et viiden minsan ajomatkan päässä olis. No, ohitettiin siinä matkalla sellanen pieni kamala lammikko, ja oltiin jo menossa sinne uimaan, kun tajuttiin et ei hitto, toi on ihan kauhee paikka, ei voi olla oikee. Jatkettiin sit navigaattoria tuijotellen viel vähän eteenpäin, ja siellähän olikin autoja parkissa enemmän ja ihmisiä menossa pyörillä samaan suuntaan. Metsän keskeltä löyty tosi hieno järvi, välillä oli aina puiden välissä paikkoja joista pääsi uimaan. Ja älyttömän kirkasta vettä.

Kun tultiin leirintäalueelle vaihtaan vaatteita, niin oli taas kiva ylläri tiedossa. Oltiin jätetty teltta fiksuun paikkaan, niin että siitä just yltäis sähköjohto siihen virtahommaan. Ja oltiin viel tarkkaan katottu, et ei mennä asuntovaunupaikoille. Mut eiköhän siihen ollu sit tullu muutamat asuntoautot ja vieny kaikki sähköpaikat. Ja taas raahattiin telttaa ympäriinsä. Täst on tullu jo perinne, et teltta pitää aina siirtää.

Mut sit päästiinkin kaupungille.

Kun näin jollain vastaantulevalla miehellä pretzelin kädessä, niin sit vast muistin, et täältähän niitä saa, ja ehkä parempia ku stokkalta. Heti löytykin leipomo, jee.

Kaikilla oli BMW, Audi tai Mersu. Ja hulluja tankkeja puolet autoista. Nähtiin myös joku auto, joka maksaa jotain miljoonan tms., mut en taaskaan muista mikä se oli merkiltään. Joku brittiläinen kai. En kauheesti välitä autoista. Siks onkin hienoo, et mennään tänään BMW-museoon.

Piti käydä mäkistä vielä mcflurry, ku täältä sai jotain jännää makua, Magnun brownie.

Tää keskiviikkoaamu lähti käyntiin näin. Toi kahvi, eli latte machiatto suoraan kahvikoneesta, oli aluks aika ihanan näkönen, vettä ja jauhomöykkyjä. Ja pretzel, nam.

Nyt uimaan taas!

Ei olla viel osattu päättää, et mennäänkö huomenna Dachaun entiseen keskitysleiriin katteleen paikkoja, vaiko eikö. Kun suunniteltu visiitti Auschwitziin ei ehkä onnistu, jos ei ehditä/uskalleta mennä Puolaan.

Saksaa

Maanantaina olikin edessä lähtö Hollannista Saksan puolelle. Tää päivä meni vähän mönkään. Kuljettaja syytti mua, mut mä syytän sitä kirjastosta lainaamaani paskaa camping-opasta. Puolet kirjasta keskittyy Ranskaan, esim. Tanskasta ei ollut mitään alueita, karttoja ei oo ja leirintäpaikat on ilmotettu joidenkin ihmeellisten aluejakojen mukaan. Ihan kun tietäisin missä päin Saksaa mikäkin on. Ja Frankfurtista ei ollut yhtään paikkaa mainittu, eikä mistään siitä lähialuilta. Grrrrrrrr. Paska kirja, en suosittele.


Eli tarkotus oli aluks jäädä Kölniin yöks, mutta koska sinne oli luvattu iltapäiväks sadetta ja jossain matkalla se sää oli tätä luokkaa, niin päätettiin yrittää mennä vähän eteenpäin. Frankfurt olis ollut seuraava kohde, mutta ei siis tiedetty mitään leirintäaluita sieltä. Matkalla oli myös vaan Burger Kingejä, joissa ei ollut nettiä. Sillon kaipas mäkkiä, siellä on yleensä ilmanen netti, vaikkei muuten oiskaan mitään hyvää. Jatkettiin siis motaria Würzburgiin päin, kunnes jossain pysähdyspaikalla oli leirintäalueen mainos. Seikkailtiin sinne ihan nättien maisemien läpi (tietenkään tästä ei oo kuvia) ja oltiin aika helpottuneita, kun löydettiin lopulta se leirintäpaikka. Tämä oli siis Wertheimin Bettingenissä. 16 euroo yöltä koko setistä ei myöskään ollut paha. Paikka oli ihan joen rannalla, ja heitettiinkin eka leiri siihen pystyyn, kunnes vastaanoton setä tuli sanomaan, että sori, tähän ei voi yheks yöks jäädä. Ja just kun oltiin valmiita meneen uimaan. Siitä jouduttiin sitten yhen toisen retkueen kanssa siirtymään paskemmille paikoille, eli paahteeseen.



Hirveen ilosta ilmettä teltan siirtämisen jälkeen. Keppejä sai vielä hakata maahan ihan voimalla.
Mut sit päästiinkiin uimaan lämpimään veteen. Välillä meni jotain laivoja siitä ohi, oli pikkasen hassua. Uiminen piristi mieltä, samoin kuin saksalaiset Snitzchelit ja Käsenudelnsit.

Alueella oli enimmäkseen siellä ilmeisesti pidempään oleskelevia, koska tyypit oli rakentanut asuntovaunujensa ympärille laudotuksia ja tehnyt niistä muutenkin mökkien näkösiä kukkaistutuksineen ja keinuineen. Eli hengailtiin siellä sit saksalaisten vanhusten kanssa. Illalla oli hullu ukkonen ja salamia (salamoita?), mutta sade jotenkin kiersi meidät. Onneks, koska vanha Kuru-teltta vetelee ehkä viimesiään. Päällystelttaa, joka varmasti on kyllä vedenpitävä, ei saa kiristettyä tarpeeksi, koska sitä varten olevat kumilenksut on haurastunut. Ja kun ne katkee, niin seuraavaks voi yrittää laittaa kepit kankaisen silmukan läpi, mutta sekin repee samantien. Eli jos joskus ollaan sateessa telttailemassa, niin päälliosa valuttaa kaiken veden tohon teltan juureen. Ja alaosan pressupohjasta näkyy läpi kaikista kohdista, joihin on ommeltu kiristyssilmukat. Tää taas tarkottaa sitä, että telttaa ei voi kiristää kauheesti, eli jos on tuulta, niin ei olla kovin tukevasti maassa kiinni ja koko paska lepattaa tuulessa. Ärsyttävä ääni.

No joo, se teltasta (kyl se viel parit reissut kestää, kun vähän korjailen). Aamulla herättiin ihme kaakatukseen, ja syy oli joesta maalle tulleen sorsat. Mentiin heti herättyä uimaan ja sorsat polski siellä lähettyvillä. Yäk. Ne seuras meitä kans autolle, mut heti kun huomasin sen, niin vaappu hirveetä vauhtia koko jengi takas jokeen turvaan. Ihme tyyppejä.



Nyt tuli muutama postaus putkeen, mut pitää hyödyntää tää törkeen hintanen netti ja kaikki jatkojohdot ja muuntajat, jotka jouduttiin ostaan, et saadaan sähköä kaikkiin laitteisiimme.

Aamulla toivottavasti saan kerrottua jotain Munchenistä. Jos nyt tulee edes uni, kun autot kaahailee jossain tossa niin lähellä, että välillä tuntuu, kun ne tulis suoraan teltasta sisään, heinäsirkat sirittää, hyttyset on valtaamassa telttaa ja tää alue on muutenkin vähän kolkko. En uskalla mennä yöllä ees vessaan ku tuol ei oo mitään ulkovaloja. Taskulampustakin on patskut lopussa. Wääwää.